Tämän konsertin idea syntyi Lauri Turpeisen kanssa käydyn keskustelun innoittaman. Meillä oli työn alla Hietanen-Wesslinin Elegia. Nautimme sen tekemisestä paljon. Esityksen jälkeen juttelimme, että olisi mukava toteuttaa konsertti, jossa esittäisimme myös suomalaisia ikivihreitä ja luonnosta kertovia kappaleita. Asia jäi hautumaan.
Kysyin Vasaraperän kyläläisiltä, millaisia musiikkipalveluita he toivoisivat kylälle. Yksi toive oli konsertit. Tästä alkoi mielessäni itämään Laurin kanssa käymämme keskustelu. Eino Leino voisi olla upea yhdistävä tekijä, joka kutsuisi kuulijoita laajemmin kuin pelkästään klassisen musiikin kuuntelijoita. Näin voisin vastata sekä kyläläisten toiveisiin että omaan tarpeeseeni esittää suomalaisuudesta kertovaa musiikkia.
Kun ehdotin Laurille konserttia, jossa yhdistyisivät Eino Leinon teksteihin sävelletty klassinen ohjelmisto ja ikivihreät laulut, hän innostui heti. Sen jälkeen konserttikokonaisuutta on suunniteltu yhdessä. On ollut ilo rakentaa ohjelmistoa sellaisen muusikon kanssa, jonka kanssa musiikillinen ajattelu kohtaa ja jonka kanssa yhteinen suunta löytyy luontevasti.
Miksi juuri Eino Leino?
Eino Leinon teksteihin on sävelletty runsaasti musiikkia. Se avaa esiintyjälle hienon mahdollisuuden rakentaa konsertti, jossa on monenlaisia tunnelmia. Mukana on sekä lauluja, jotka moni tunnistaa heti että harvemmin kuultuja teoksia, jotka voivat myös puhutella.
Suuren suomalaisen runoilijamme Eino Leinon ajatukset eivät tunnu vanhenevan, vaikka aikaa runojen synnystä on kulunut. Hänen teksteissään on ajattomuutta, joka puhuttelee yhä: luonnon läsnäolo, elämänkaaren pohdinta, herkkyys, kaiho ja valo. Juuri siksi Leinon runot tarjoavat vahvan teeman konsertille myös tänä päivänä.
Klassista musiikkia ja ikivihreitä rinnakkain
Koska konserttia on suunniteltu ajatellen muiden kuulijoiden lisäksi Vasaraperän kyläläisiä, minulle on tärkeää tehdä siitä heitä puhutteleva. Klassinen konserttimusiikki ei ole kaikille tuttu maailma, eikä sen tarvitsekaan olla. Siksi ajatus klassisen ohjelmiston ja ikivihreiden laulujen yhdistämisestä tuntui oikealta. Näin kokonaisuudesta saadaan helpommin lähestyttävä.
Konsertin ohjelma kuljettaa kuulijan kevään kukkasista syksyn hämärtyviin iltoihin. Tunnelmallinen kokonaisuus sisältää monille tutut Lapin kesä, Nocturne ja Elegia. Konasertin klassinen ohjelmisto on myös enimmäkseen tunnettuja teoksia, mutta myös vähemmän tuttuja aarteita. Säveltäjänimiä ovat Hietanen – Wesslin kaksikko, Merikanto, Kuula, Kilpinen ja Melartin.
Miksi konsertti pidetään Vasaraperässä?
Paikalla on tässä konsertissa suuri merkitys. Vasaraperän kylä on kaunis maalaiskylä Kuusamon länsirajalla. Juuri tällainen ympäristö tuntuu luontevalta tälle ohjelmistolle. Vanhan maalaistalon pihapiiri ei ole konsertissa vain tausta, vaan olennainen osa tunnelmaa. Kun ympärillä on kylämaisema, piha ja syyskesäinen luonto, musiikki asettuu toisenlaiseen suhteeseen ympäristön kanssa kuin tavallisessa konserttisalissa.
Tällä konsertilla vastataan myös Vasaraperän kyläläisten toiveeseen saada kylälle konserttitoimintaa. Pidän sitä tärkeänä. Minulle on merkityksellistä, että musiikkia voidaan viedä paikkoihin, joissa se tulee osaksi paikallista elämää eikä jää vain erilliseksi tapahtumaksi. Se, että kylän asukas halusi tarjota pihapiirinsä konserttia varten, teki tästä konsertista mahdollisen.
Musiikkia lähelle ihmisiä
Minulle on tärkeää tuoda musiikki lähelle ihmisiä. Se ei tarkoita taiteellisista tavoitteista tinkimistä, vaan pikemminkin sitä, että esitykselle etsitään paikka, muoto ja sisältö, joiden kautta kuulijan on helpompi tulla mukaan. Kaikkien ei tarvitse tuntea klassista musiikkia ennalta voidakseen kokea konsertin omakseen.
Ajattelen, että juuri tällaisissa konserteissa taiteella on erityinen mahdollisuus koskettaa. Kun ohjelmisto rakentuu vahvojen tekstien, tuttujen tunnelmien ja paikallisen ympäristön varaan. Kuulija saa tulla mukaan juuri sellaisena kuin on. Musiikki voi avata jotakin henkilökohtaista ja tunnistettavaa. Tämä on yksi syy siihen, miksi haluan tehdä tällaisia kokonaisuuksia.
Millainen konsertti on luvassa?
Muusikot Laura Piilonen ja Lauri Turpeinen kuljettavat kuulijoita suomalaisista kevätmaisemista syysiltojen hämärään. Molemmat laulavat ja soittavat urkuja vuorotellen. Heille yhteisessä tekemisessä tärkeää ovat vahva tulkinta ja saumaton yhteismusisointi. Konserttipaikalle tuodaan virtuaaliurut, joilla voidaan toteuttaa hyvin monenlaisia äänimaisemia. Virtuaaliuruissa on käytössä laajasti maailman kirkoissa olevien urkujen äänikertavalikoimia. Ehkäpä kuulija pääsee kuulemaan Notre Dámen urkuja, joita Lauri on päässyt hiljattain soittamaan Pariisissa.
Ulkoilmakonsertti maalaistalon pihassa on hieno elämys, jossa sää luo oman elementtinsä. Kuulijan on syytä varautua sään mukaisin varustein ja viileneviin iltoihin varautuen. Musiikillisesti konsertti liikkuu suomalaisista kevätmaisemista syysiltojen hämärään.
Konsertin ytimessä on halu rakentaa yleisölle kokonaisuus, jossa runous, musiikki ja paikka muodostavat yhden kokemuksen.