Oletko tullut ajatelleeksi, missä kaikissa lajeissa harjoituskalenterissa lukee hyppyharjoitus? Minä en. Äkkiseltään tulee mieleen muutamia lajeja. Yksi laji on pianonsoitto.

Olen verrannut usein urheilua ja muusikkoutta. Kummassakin tehdään työtä omalla keholla, vaatimukset ovat kovat ja työ vaatii paljon yksinäistä, sitkeää puurtamista. Kummassakin alan huiput joutuvat valitsemaan usein sosiaalisen elämän ja uran väliltä. Kummassakaan ei siedetä varsinkaan huipulla epäonnistumisia. Kummassakin treenataan lihaksia, hermostoa ja mieltä. Toistetaan lukemattomia kertoja pieniä yksityiskohtia, joita yhdistelemällä saadaan aikaan kokonaisia suorituksia.

Urheilusuoritus jaetaan pieniin osa-alueisiin. Esimerkiksi taitoluistelija ei heti laita luistimia jalkaan ja lähde jäälle tekemään minkäänlaisia hyppyjä. En ala selittämään luistelun hyppyharjoitusten yksityiskohtia, koska en tiedä. Olen ymmärtänyt, että ensin harjoitellaan pehmeällä alustalla, sitten lattialla ja sitten vasta jäällä. Luultavasti hyppy pilkotaan pienempiin osiin, joita lähdetään osa kerrallaan harjoittelemaan hyppyä. Kukaan ei myöskään kiipeä mäkihyppytorniin, laita suksia jalkaan ja selviä hengissä alas ilman, että harjoittelee ponnistusta maan pinnalla.

Otan nyt musiikista esimerkiksi pianistin hyppyharjoituksen. Eri soittimilla on soittotekniikoista johtuen erilaista tehdä hyppyjä. Harmonikalla vierekkäiset sormet soittavat vasemmalla kädellä korvin kuultavan hypyn. Pianossa taas väliin jää useampi kosketin saman hypyn aikaansaamiseksi. Jokaiselle instrumentille sävelletään juuri sille soittimelle luonteenomaista musiikkia. Toisilla voi tehdä isojakin hyppyjä ilman hurjaa virtuoosisuutta ja toisilla se onnistuu huonommin. Esimerkiksi urkumusiikissa hypyt eivät ole niin yleisiä kuin pianossa. Varsinkaan isot hypyt alhaalta ylös tai ylhäältä alas, koska koskettimiakin on vähemmän.

Mitä hyppyharjoitus Tarkoittaa pianolla tehtynä?

Mitä se hyppiminen pianolla käytännössä tarkoittaa? Pianolla voi siis soittaa joko niin, että sormet soittavat joko vierekkäisiä tai käden mitan sisällä olevia koskettimia. Näissä juoksutuksissa sanotuissa tilanteissa sormet voivat mennä toistensa yli tarvittaessa. Jos taas kättä kokonaisuudessaan joudutaan siirtämään koskettimistolla vasemmalle tai oikealle, jotta seuraavan nuoteissa kirjoitettuun koskettimeen tai koskettimiin päästään käsiksi syntyy hyppy. Hyppyjä voi olla myös useita peräkkäin. Näitä hyppyjä täytyy erikseen harjoitella, jotta ne ovat ergonomisesti järkeviä ja osuvat kerralla oikein. Lisäksi hyppy pitää pystyä soittamaan musiikillisesti oikein eli teoksen tunneilmaisua noudattaen.

Jotta voit harjoitella hyppyjä, sinun täytyy osata lukea nuotteja tai tietää soinnutuksen perusteita. Muuten et tiedä mistä hyppäät ja mihin hyppäät. En mene tähän osioon ollenkaan vaan suoraan fyysiseen tekemiseen. Sen verran kerron, että pianon koskettimilla vasemmalle hypätessä, hypätään soivassa äänessä matalammalle. Oikealle taas hypätään soivassa äänessä korkeammalle. Mitä pidempi hyppy, yleensä sitä vaikeampi. Mitä enemmän yhtä aikaa soitettavia koskettimia, sitä vaikeampi. Mitä enemmän käden asento muuttuu hyppyjen välillä, sitä vaikeampaa. Jos hypätään samalta säveleltä 13 koskettimen päähän samalle sävelelle, on se melko helppo hyppy. Myös peräkkäisten hyppyjen sarja on vaikeampi kuin yksittäinen hyppy.

Enne harjoittelun aloittamista pitää hyppy pilkkoa ajatuksen tasolla osiin. On turhaa harjoitella soittamaan ensin väärin ja sitten opetella virhe pois. Käytännön kokemus vuosisatojen aikana on opettanut, että aivot oppivat kerrasta. Jos siis soitat ensimmäisellä kerralla oikein, soitat todennäköisesti sen jälkeen aina oikein. Jos taas olet huolimaton ensimmäisellä kerralla, joudut harjoittelemaan virhettä pois uudestaan ja uudestaan, vähintäänkin kymmeniä toistoja. Kun olet selvittänyt itsellesi sävellajin ja soitettavat nuotit, voit siirtyä soittamaan.

Ensimmäisessä vaiheessa opettelet vain ensimmäistä hyppyä. Ei koskaan kahta hyppyä peräkkäin. Toki vuosin harjoittelun jälkeen ja varsinkin ammattimuusikko osaa näitä hyppyjä jo valmiiksi, jolloin jokaista hyppyä ei tarvitse erikseen aina harjoitella. Vaikeat hypyt ja hyppyjen yhdistelmät joutuu jokainen palastelemaan osiin ja harjoittelemaan kuten seuraavassa kerron.

Jos et jaksa lukea vaiheittaisia ohjeita, selaa artikkelin loppuun. 🙂

Hyppyharjoitus vaiheittain:

Laita puhelin ”älä häiritse” -tilaan ja lupaa itsellesi keskittyä vain harjoitteluun! Tässä hetkessä sinulle on tärkeää vain alkava hyppyharjoitus. 🙂

Avaa tästä harjoituksen vaiheet

vaihe 1.

SOITA HITAASTI., jotta hyppyharjoitus onnistuu. Tai oikeastaan, soita VIELÄKIN HITAAMMIN KUIN TUNTUISI HYVÄLTÄ. EHKÄ VIELÄKIN HITAAMMIN.

Aseta käteesi ensimmäisen nuotin tai soinnun kohdalle koskettimien ylle. Varmista, että oikeat sormet ovat oikeilla koskettimilla ja vasta sitten paina. Jätä koskettimet pohjaan ja pysähdy. Katso nuoteista tai omasta päästäsi, mitkä sävelet kuuluisi soittaa seuraavaksi. Pidä edelleen edelliset koskettimet alhaalla ja etsi katseellasi pianosta seuraavat painettavat koskettimet. Nosta nyt kätesi ja siirrä seuraavien soitettavien koskettimien ylle. Pysähdy, älä soita. Tarkista, että koskettimet ovat oikeiden sormien alla ja vasta sitten paina koskettimet alas. Irrota ote ja rentouta käsi.

Muista aina rentouttaa käsi joka välissä. Myös siksi harjoitus tehdään hitaasti, että ehdit etsiä mahdollisimman vähän kuluttavan tavan hypätä soinnusta toiseen. Tässä vaiheessa on myös heti aluksi tärkeä päättää, millä sormilla soittaa mitäkin hypyn osaa. Jos vaihdat joka kerralla eri sormet, et osaa jännittävässä tilanteessa soittaa millään sormituksella. Etsi siis juuri sinun kädellesi parhaat sormet soittaa tietyt koskettimet. Kirjoita ne nuottiin ylös ja soita aina samoilla sormilla!

Toista tuota niin kauan HITAASTI, että kätesi löytää heti siirron jälkeen oikeiden koskettimien kohdalle katsomatta nuotteja välissä tai etsimättä koskettimia. Eli pysähdy aina enne soittamista niin kauan, että käsi löytää heti oikealle kohdalle.

vaihe 2.

Kun käsi löytää suoraan oikeiden koskettimien kohdalle, voit lisätä käden siirtämisen nopeutta. Eli vieläkään et soita ennen kuin varmasti on oikeat koskettimet oikeiden koskettimien alla. Muuten tämä vaihe on samanlainen kuin vaihe yksi, mutta hypyn nopeutta aletaan harjoitella.

Soita siis ensimmäinen sointu, irrota ja siirrä käsi. Tätä käden siirtoa pyrit nopeuttamaan asteittain. Muista aina pysähtyä ennen toisen soinnun soittamista ja varmista soittavasi oikein. Huomaat n. 20 hypyn jälkeen, että siirto nopeutuu ja sujuvoituu.

Kun huomaat, että siirto tapahtuu nopeasti ja osuu aina oikeisiin koskettimiin, voi siirtyä seuraavaan vaiheeseen.

vaihe 3.

Pidä tässä vaiheessa vielä tempo eli vauhti hitaana.

Voit nyt soittaa kaksi peräkkäistä säveltä tai sointua putkeen pysähtymättä. Tee se niin hitaasti, että ehdit varmasti soittaa oikein. Jos tässä vaiheessa innostuksissasi kiirehdit soittamaan nopeasti, hidastat vain edistymistäsi. Kun hyppy onnistuu hitaassa tempossa esimerkiksi viisi kertaa putkeen oikein, voit siirtyä seuraavaan vaiheeseen.

vaihe 4.

Tässä vaiheessa aletaan lisätä hyppyjen nopeutta. Nopeutta on hyvä lisätä juuri sen verran, että osut oikeisiin koskettimiin.

Voit nyt ottaa metronomin avuksesi. Metronomin voi ladata puhelimeen tai käyttää digitaalista tai mekaanista. Se on siis laite, joka nakuttaa tasaisesti tietyllä nopeudella. Se ei hidastele eikä hätäile, vaan järkkymättä nakuttaa samaa tahtia.

Etsi ensin se vauhti metronomista, joka oli äskeisessä hitaassa harjoittelussa. Tee tällä nopeudella esim. se 5 onnistunutta hyppyä. Lisä vauhtia kaksi pykälää ja harjoittele, kunnes taas on se 5 onnistunutta hyppyä. Sitten vähennä yksi pykälä nopeutta ja toista harjoitus. Jos etenet näin lisäämällä 2 ja vähentämällä 1 pykälää, tavoitat viimein sen nopeuden, jolla sinun on tarkoitus hypyt soitta. Mene siitä muutama pykälä yli, jolloin selviät myös jännityksen kanssa. Palaa sitten takaisin esitystempoon. Kehosi ja aivosi oppivat muistamaan melko lähelle eniten soitetun tempon. Eli voit opettaa itsellesi myös sen esitystempon.

vaihe 5.

Jos haluat soittaa tai nuoteissa lukee useampi hyppy putkeen. Siirry nyt opettelemaan hyppyä kaksi. Eli palaat käytännössä vaiheeseen yksi, mutta soitat nyt sointua tai säveltä 2. ja 3.

vaihe 6.

Kun olet oppinut kaksi ensimmäistä hyppyä edellä kerrotuin vaihein, yhdistä nämä kaksi hyppyä. Palaa taas vähintään vaiheeseen kaksi ja hitaaseen tempoon. Keskity siihen, että soitat varmasti oikeita säveliä hitaasti kuin kiirehdit.

Voit jättää vaiheen viisi väliin siinä tapauksessa, että lisäät sen kolmannen soinnun ensimmäisten vaiheiden ohjeilla toisen perään. Eli soitat soinnut 1. ja 2., mutta pysähdytkin tällä 2. soinnulle ja toimit vaiheen 1. ohjein etsien sen kolmannen soinnun.

vaihe 7.

Toista aiemmat vaiheet niin kauan, että osaat soittaa kaikki hypyt virheettömästi. Muista rentouttaa käsi joka välissä ja pitää taukoja. Voi olla, että kerrallaan kannattaa opetella vain yksi hyppy. On tehokkaampaa harjoitella 15 – 30 min. keskittyneesti ja suunnitellusti kuin kaksi tuntia sahata kappaletta alusta loppuun. Pienen tauon jälkeen pystyt taas keskittymään paremmin, lihaksesi ja hermostosi on saanut palautua ja oppiminen on tehokkaampaa.

vaihe 8.

Kun varsinainen hyppyharjoitus on tehty, lähde ulkoilemaan tai anna muuten aivoillesi tilaa käsitellä juuri harjoittelemaasi. Oppiminen tapahtuu harjoittelun jälkeen. Huomaat, miten harjoittelemasi asia pyörii päässäsi soiden. Jos heti menet someen tai muuten rasitat aivojasi, se vie tilaa oppimiselta. Elämähän ei useinkaan ole optimaalinen parhaalle mahdolliselle, mutta pyri omilla valinnoillasi auttamaan oppimisprosessia. Kevyt liikkuminen heti harjoittelun päälle on itselläni toiminut hyvin. Toki on hyvä syödä enne ulkoilua, jos edellisestä ruokailusta on pitkä aika.

Muista kuitenkin lepo, muu elämä ja sosiaaliset suhteet. Ihminen ei ole yhtä kuin soittaminen. Jokainen on arvokas itsenään, vaikka ei osaisi tai pystyisi soittamaan mitään.

Mitkä asiat auttavat, että hyppyharjoitus tuottaa tulosta?

Aivot ja lihakset tarvitsevat energiaa, jotta ihminen voi oppia uutta. On siis hyvä huolehtia riittävästä levosta, laadukkaasta unesta ja virikkeettömästä ajasta päivässä. Myös ravinnolla on merkitystä. Terveellinen ruokavalio edesauttaa energiatasojen tasaamisessa, elimistön ja aivojen toimimista ja palautumista.

Muusikko on käytännössä urheilija. Kehosta täytyy pitää huolta, jotta se pystyy suoriutumaan työstä. Hyvä kestävyyskunto ylipäätään auttaa jaksamaan. Soittoasennot eivät usein ole ergonomisesti ihanteellisia. Siksi on hyvä huolehtia lihaskuntoharjoittelusta, palauttavista liikkeistä ja liikkuvuudesta.

Liiallinen, yksipuolinen harjoittelu voi johtaa rasitusvammoihin, hermovaurioihin, hermoston ylikuormittumiseen ja uupumiseen. Jos samaa hermorataa rasittaa toistuvasti ilman lepoa ja vaihtelevia ärsykkeitä voi seurauksena olla pahimmillaan ylikunto. Kun pitäisi painaa tai lyödä, käsi ja sormet tekevätkin vastaliikkeen. Joskus kuntoutuksella on saatu luotua uusia hermoratoja esimerkiksi peilin avulla ja työkyky palautettua, mutta joskus seurauksena voi olla pysyvä soittokyvyttömyys.

Hyppyharjoitus kuten, kaikki muukin harjoittelu on tärkeää tehdä ja toistaa riittävän useasti. Ilma toistoja harvoin kehittyy soittajana. Muista kuitenkin lepo, muu elämä ja sosiaaliset suhteet. Ihminen ei ole yhtä kuin soittaminen. Jokainen on arvokas itsenään, vaikka ei osaisi tai pystyisi soittamaan mitään.