Musiikki teoksessa Kuusamon Salpalinja sanoin, sävelin ja kuvin perustuu ”Isä, tulin altasahaajaksi!” -teokseen. Kerron nyt, miten aikanaan etsin musiikkia Kuusamon Salpalinjaan liittyen.

Miten musiikki valikoitui kertomaan tapahtumista? – Kuusamon salpalinja

Voi herätä kysymys, miten juuri nämä valitut teokset ovat päätyneet tähän kokonaisuuteen. Karkeasti voisi sanoa, että eri kohteet Kuusamon Salpalinjalla sytyttivät aika ison osan teoksista soimaan mielessäni, kun ensimmäistä kertaa aurinkoisena kesäiltana kävelin reittiä pitkin. Upea akustiikka ja paikan tunnelma houkuttelivat lauleskelemaan kilpaa käen kanssa. Kerron käestä lopuksi lisää.

En kuitenkaan voinut pelkästään oman intuitioni pohjalta valita musiikkeja teokseen, vaan etsin tietoa, mitä paikallisesti tai siihen aikaan on yleisesti laulettu. Minulle oli tärkeää, että musiikki kuvastaa rakentamisen aikaa. Tärkeänä lähteenä oli Helena Palosaaren kirja Elävä mies tulee merenkin takaa: Janne Heiskasen elämää, satuja ja lauluja; Impi Heiskasen sota-ajan lauluja ja muistovärssyjä.

Näistä Impin muistinvaraisesti kirjaamista tai itse sepittämistä runoista löysin osan kappaleista. Olisin halunnut säveltää jonkin hänen omista teksteistään, mutta niistä ei valitettavasti silloin löytynyt yhtään juuri tähän teokseen sopivaa tekstiä. Monia en tunnistanut tai löytänyt Google-hakujen perusteella.

Leimaavaa teksteille oli venäläisten halveksuminen, väheksyminen ja nimittely. En ala tässä toistamaan niitä nimittelyjä, joita en halunnut ottaa mukaan teokseeni. Ymmärrän, että ne olivat ihmisten keino selvitä sota-ajasta, traumaattisista kokemuksista ja toisten ihmisten tappamisesta. Ei ole kuitenkaan mielestäni enää nykypäivänä mitään perusteltua syytä jatkaa sellaisten termien ja vihan levittämistä. Tästä syystä jouduin hylkäämään melko suuren osan teksteistä ja lauluista. Näitä haukkuma-sanoituksia oli tehty tuttujen laulujen säveliin sopivaksi merkintöjen mukaan. Korostan vielä, etten syytä Impiä tästä ilmiöstä. Hän on kirjannut muistiin aikansa kulttuuria ja elänyt sitä toisten mukana.

Erityisesti jäi mieleen, kun luin pienestä, muistaakseni 6 -vuotiaasta tytöstä, joka matkusti junassa yksin Kuusamoon. Jonkin matkaa yksin istuttuaan tyttö oli kuullut vaunussa olleen pressun alta valitusta. Hän oli mennyt kurkistamaan pressun alle äänen houkuttelemana. Ja mitä hän näki? Pressun alla läjässä oli vankien verisiä ruumiita. Ilmeisesti kaikki läjään laitetut eivät olleet kuolleet, koskapa valittivat.

Löytyikö vanhoista teoksista kaikki tarvittava musiikki? – Kuusamon salpalinja

Ei löytynyt. Olen säveltänyt kaksi kappaletta itse. Ne ovat erittäin paikallisia aiheiltaan ja toisen sanoituksen olen tehnyt myös itse. Toinen kertoo Kenttäradasta ja toinen lähellä asuneen maasepän tarinaa. Kerron ensin Kenttäradasta kertovan sävellyksen taustaa.

Kenttärata – Kuusamon Salpalinja

Kun perehdyin löytämääni aineistoon nimenomaan Kuusamon Salpalinjan historiasta, eteeni avautui hyvin raskas ja järkyttävä Kenttäradan historia. Kaikessa kauheudessaan siitä on kirjoitettu paljon. Itkin usein. Erityisesti jäi mieleen, kun luin pienestä, muistaakseni 6 -vuotiaasta tytöstä, joka matkusti junassa yksin Kuusamoon. Jonkin matkaa yksin istuttuaan tyttö oli kuullut vaunussa olleen pressun alta valitusta. Hän oli mennyt kurkistamaan pressun alle äänen houkuttelemana. Ja mitä hän näki? Pressun alla läjässä oli vankien verisiä ruumiita. Ilmeisesti kaikki läjään laitetut eivät olleet kuolleet, koskapa valittivat.

Kertomukset lapsista, joita käytettiin viemään vangeille salaa ruokaa, järkyttivät. Lapsia ei sentään saksalaissotilaat piesseet, jos he jäivät kiinni näillä luvattomilla auttamisretkillään. Joku äiti oli saanut sakot vankien ruokkimisesta. Miten pieninä lapset pakotettiin kohtaamaan tämä Kenttäratatyömaan julmuus? Kuinka he ovat painaneet ajalle tyypillisesti nämä kauheudet mielensä taustalle, kasvaneet aikuisiksi ja voineet tietämättään sen vuoksi huonosti? Miten he ovat selvinneet?

Suomalaiset yrittivät auttaa vankeja ja kohtuullistaa heidän kärsimystään parhaansa mukaan. Silti työmaalle kuolleitten määrä on järkyttävä. Tämä kaikki oli valtaosa paikallisesti Kuusamon Salpalinjan alueesta kertovista teksteistä. Kuitenkin alueen maastossa olevista rakenteista rakennetulla reitillä Kenttärata on pieni osa. Mietin kuumeisesti, miten kerron kaikesta lukemastani niin, etten järkytä kuulijoita. Puhumattakaan niin, että mahdollisesti retkelle osallistuvat lapset kestävät kuulemansa.

En löytänyt millään ratkaisua tähän, kunnes kävin Jari Karjalaisen juttusilla Kuusamon matkailu- ja kulttuurikeskus Karhuntassussa. Jari esitteli minulle Vesa Rannikon kirjoittaman kirjan Kuolemanrata, joka heillä on Karhuntassussa myynnissä. Selasin kirjan kursorisesti läpi ja luin viimeiseltä sivulta Vesan runon Lux per petua luceat eis (Anna ikuisen valon loistaa heille).

Muutaman päivän päästä hillasuolla tuo Vesan runo alkoi pyöriä päässäni. Tajusin, että siinä oli vastaus, miten voin lyhyesti ja riittävän inhimillisesti kertoa Kenttäradasta. Sain Vesa Rannikkoon yhteyden ja hän antoi luvan säveltää runonsa. Alkuperäinen teos on itselleni ja bensakanisterille sävelletty. Käytän bensakanisteria rumpuna. 🙂 Tein teoksesta sovituksen basso-äänelle ja pianolle näitä sisätiloissa esitettäviä tilaisuuksia varten. Olen tyytyväinen molempiin versioihin teoksesta.

Miten maaseppä liittyy Kuusamon Salpalinjan musiikkiin?

Tämä teos on uusi. En ehtinyt ensimmäiseen kesään saada tätä tehtyä. Helena Palosaaren kertomaan mukaan kirjoitin runon ja sävelsin sen. Runo kertoo, miten maaseppä käytti tuhoutuneen Kenttäradan materiaaleja hyödyksi. Runo on sikäli fiktiivinen, että en tunne maaseppä Esko Mustosen ajatuksia tai puheita. Tiedän kuitenkin, mitä hän haki radalta verstaaseensa ja miksi.

Koin vaikeaksi tämän runon ja sävellyksen tekemisen, koska kyse on oikeasti eläneen henkilön historiasta osittain kertova teos. Olen kuitenkin halunnut kunnioittaa Eskon muistoa kertomalla hänen tarinastaan tuntemani osan. Pyrin pääsemään koillismaalaiseen mielenmaisemaan ja ajan ankaruuteen teosta tehdessäni. Kuulijan on hyvä muistaa, ettei tämä ole täydellinen totuus tapahtumiin liittyen.

Teosta varten katsoin YouTubesta lukemattomia takomisvideoita, jotta oppisin takomisen äänimaailmaa ja rytmiikkaa. Nyt tiedän esimerkiksi, miten nauloja taotaan. Käsityöt kiinnostavat minua, joten oli kiinnostavaakin tutustua taontaan. Vaikka taitavimmat osasivat videoilla tehdä koristeellisiakin esineitä, jätän ne hommat toistaiseksi muille.

Tästäkin teoksesta on kaksi versiota. Ensimmäinen on se, jota esitän itse ja yksin maastossa asiakkailleni. Toinen on Kuusamon Salpalinja sanoin, sävelin ja kuvin -tilaisuuksia varten tehty sovitus bassolle-äänelle ja pianolle.

Kuusamon Salpalinja sanoin, sävelin ja kuvin -tilaisuudet:

Million tilaisuudet ovat?

• perjantai 13.2.2026 klo 18.00

• perjantai 6.3.2026 klo 18.00

Missä tilaisuudet ovat?

Tilaisuudet järjestetään Kuusamon matkailu- ja kulttuurikeskus Karhuntassussa osoitteessa Torangintaival 2, 93600 Kuusamo.

Tilaisuudet järjestävät yhteistyössä Karhuntassu ja Soivat selkoset

Hinnat ja lipunmyynti

Liput ovelta:

• 25 € aikuiset
• 20 € eläkeläiset ja opiskelijat

Ennakkoon:

• 20 € aikuiset
• 18 € eläkeläiset ja opiskelijat

Lippuja voi ostaa ennakkoon:

• Kuusamon matkailu- ja kulttuurikeskus Karhuntassusta
• Soivat Selkoset verkkokaupasta (pieni palvelumaksu 0,50 €)

Lisätiedot: info@soivatselkoset.fi tai 040 665 5235

---